Kartta - Hulunbuir (Hulunbuir Region)

Hulunbuir (Hulunbuir Region)
Hulunbuir on prefektuuritason kaupunki Kiinan Sisä-Mongoliassa. Se on myös pinta-alaltaan maailman suurin kaupunki, vaikkakin vain pieni osa sen alueesta on rakennettua. Hulunbuirin hallinnollinen keskus on Hailarin kaupunkipiiri. Hulunbuirissa sijaitseva Manzhouli on tavaraliikenteessä mitattuna suurin Venäjän ja Kiinan välinen rajanylityspaikka.

1600-luvun puolivälistä lähtien Hulunbuirin alue oli lähes asumaton Qing-dynastian nousun mukanaan tuomien sotien ja pakkosiirtojen takia. Vuonna 1732 Qing-dynastian viranomaiset asuttivat alueelle oroqineja, solooneja eli evenkejä ja daguureja, sekä barga- ja öölödmongoleja. Siirtolaisten tarkoituksena oli suojella valtakunnan Venäjän vastaista rajaa. Uudet asukkaat jaettiin kahdeksaan lippukuntaan. Alueen hallinnon päämiehenä toimi mantšuluutnanttikuvernööri Hailarista käsin. Kuvernööri valittiin aina Mantšuriasta tai Pekingistä.

Venäjän etupiiriin alue päätyi, kun Venäjä rakennutti vuonna 1900 sinne Itä-Kiinan rautatien. Qing-dynastia vähensi 1908 paikallista autonomiaa osana suurempaa alueellista uudistusta. Tämä herätti vastustusta paikallisissa, ja 15. tammikuuta 1912 paikallisten lippukuntien sotilaat valtasivat Hailarin ja julistivat alueen osaksi hiljattain itsenäistynyttä Ulko-Mongoliaa. Venäjän painostuksesta liitos ei kuitenkaan koskaan tapahtunut ja alueesta tuli Venäjän ja Kiinan yhdessä valvoma autonominen alue.

Venäjän valta alueella heikkeni Venäjän sisällissodan myötä, ja neuvottelujen jälkeen kiinalaiset alkoivat hallita sitä edelleen osittaisen itsehallinnon kautta. 1920-luvulla Hulunbuirista kehittyi villakaupan keskus, jota hallitsivat amerikkalaiset ja brittiläiset yhtiöt. Vuoden 1928 puolella daguurijohtajat Merse ja Fumingtai johtivat epäonnistunutta kapinaa, jonka tarkoituksena oli liittää alue Mongoliaan.

Japani miehitti Mantšurian 1930-luvulla ja Hulunbuirista tuli 1932 autonominen Pohjois-Hingganin provinssi. Japanin valtakaudella kaikki lippukuntiin kuuluneet laskettiin virallisesti mongoleiksi ja mongolin kieli korvasi mantšun kielen hallinnossa. Haaveet Suur-Mongoliasta heräsivät jälleen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Mantšuriaan ja miehitti alueen vuonna 1945. Diplomatian takia liitosta ei edelleenkään kuitenkaan tapahtunut, vaan alue liitettiin Sisä-Mongoliaan Kiinan kommunistien painostuksesta lokakuussa 1947.

Tasankoalueen paimentolaiset siirrettiin kolhooseille vuonna 1958 ja kulttuurivallankumouksen aikana vuosina 1966-1976 rikkaita karjanomistajia vastaan hyökättiin. Tilannetta pahensi Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko, jonka johdosta Hulunbuir siirrettiin hallinnollisesti Heilongjiangin provinssin alaisuuteen. Kulttuurivallankumouksen aikana tehtyjä muutoksia alettiin perua vuonna 1979 ja Hulunbuir siirrettiin takaisin osaksi Sisä-Mongoliaa. Vuosina 1983-1985 kolhoosien karjalaumoja alettiin yksityistää ja vuonna 1988 Hulunbuirista tehtiin uusien talousjärjestelyiden kokeilualue, joka johti lisääntyneeseen kauppaan ja turismiin Venäjältä. Hulunbuirin liitto lakkautettiin vuonna 2002 ja alue on nykyisin prefektuuritason kaupunki.

 
Kartta - Hulunbuir (Hulunbuir Region)
Kartta
Google Earth - Kartta - Hulunbuir
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Hulunbuir
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Hulunbuir
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Hulunbuir
OpenStreetMap
Kartta - Hulunbuir - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Hulunbuir - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Hulunbuir - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Hulunbuir - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Hulunbuir - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Hulunbuir - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Hulunbuir - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Hulunbuir - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Hulunbuir - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Hulunbuir - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Kiina
Kiinan kansantasavallan lippu
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina , on maa Itä-Aasiassa. Kiina on noin 1,4 miljardilla asukkaallaan väkiluvultaan maailman suurin maa ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Venäjän ja Kanadan jälkeen. Suurin osa Kiinan pinta-alasta on varsinaiseen Kiinaan kuulumattomia, harvaan asuttuja alueita (Sinkiang, Sisä-Mongolia, Qinghai, Tiibet ja Mantšuria), ja suurin osa maan väestöstä asuu varsinaisen Kiinan alueella. Kiinan naapurimaita ovat Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea), Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadžikistan, Afganistan ja Kazakstan.

Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se ei enää kuitenkaan ole kommunistinen, vaan ”sosialistinen markkinatalous”, joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa yhä heikkoja. Lehdistön suoja on olematon, aktivisteja ja juristeja katoilee ja ainakin satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille, joilla uiguureja uudelleenkoulutetaan seuraamaan puolueen oppeja.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
CNY Renminbi (Renminbi) ¥ or 元 2
ISO Kieli
ZH Kiinan kieli (Chinese language)
UG Uiguurin kieli (Uighur language)
ZA Zhuangin kieli (Zhuang language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Afganistan 
  •  Bhutan 
  •  Intia 
  •  Kazakstan 
  •  Kirgisia 
  •  Korean demokraattinen kansantasavalta 
  •  Laos 
  •  Mongolia 
  •  Myanmar 
  •  Nepal 
  •  Pakistan 
  •  Tadžikistan 
  •  Vietnam 
  •  Venäjä