Hulunbuir (Hulunbuir Region)
1600-luvun puolivälistä lähtien Hulunbuirin alue oli lähes asumaton Qing-dynastian nousun mukanaan tuomien sotien ja pakkosiirtojen takia. Vuonna 1732 Qing-dynastian viranomaiset asuttivat alueelle oroqineja, solooneja eli evenkejä ja daguureja, sekä barga- ja öölödmongoleja. Siirtolaisten tarkoituksena oli suojella valtakunnan Venäjän vastaista rajaa. Uudet asukkaat jaettiin kahdeksaan lippukuntaan. Alueen hallinnon päämiehenä toimi mantšuluutnanttikuvernööri Hailarista käsin. Kuvernööri valittiin aina Mantšuriasta tai Pekingistä.
Venäjän etupiiriin alue päätyi, kun Venäjä rakennutti vuonna 1900 sinne Itä-Kiinan rautatien. Qing-dynastia vähensi 1908 paikallista autonomiaa osana suurempaa alueellista uudistusta. Tämä herätti vastustusta paikallisissa, ja 15. tammikuuta 1912 paikallisten lippukuntien sotilaat valtasivat Hailarin ja julistivat alueen osaksi hiljattain itsenäistynyttä Ulko-Mongoliaa. Venäjän painostuksesta liitos ei kuitenkaan koskaan tapahtunut ja alueesta tuli Venäjän ja Kiinan yhdessä valvoma autonominen alue.
Venäjän valta alueella heikkeni Venäjän sisällissodan myötä, ja neuvottelujen jälkeen kiinalaiset alkoivat hallita sitä edelleen osittaisen itsehallinnon kautta. 1920-luvulla Hulunbuirista kehittyi villakaupan keskus, jota hallitsivat amerikkalaiset ja brittiläiset yhtiöt. Vuoden 1928 puolella daguurijohtajat Merse ja Fumingtai johtivat epäonnistunutta kapinaa, jonka tarkoituksena oli liittää alue Mongoliaan.
Japani miehitti Mantšurian 1930-luvulla ja Hulunbuirista tuli 1932 autonominen Pohjois-Hingganin provinssi. Japanin valtakaudella kaikki lippukuntiin kuuluneet laskettiin virallisesti mongoleiksi ja mongolin kieli korvasi mantšun kielen hallinnossa. Haaveet Suur-Mongoliasta heräsivät jälleen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Mantšuriaan ja miehitti alueen vuonna 1945. Diplomatian takia liitosta ei edelleenkään kuitenkaan tapahtunut, vaan alue liitettiin Sisä-Mongoliaan Kiinan kommunistien painostuksesta lokakuussa 1947.
Tasankoalueen paimentolaiset siirrettiin kolhooseille vuonna 1958 ja kulttuurivallankumouksen aikana vuosina 1966-1976 rikkaita karjanomistajia vastaan hyökättiin. Tilannetta pahensi Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko, jonka johdosta Hulunbuir siirrettiin hallinnollisesti Heilongjiangin provinssin alaisuuteen. Kulttuurivallankumouksen aikana tehtyjä muutoksia alettiin perua vuonna 1979 ja Hulunbuir siirrettiin takaisin osaksi Sisä-Mongoliaa. Vuosina 1983-1985 kolhoosien karjalaumoja alettiin yksityistää ja vuonna 1988 Hulunbuirista tehtiin uusien talousjärjestelyiden kokeilualue, joka johti lisääntyneeseen kauppaan ja turismiin Venäjältä. Hulunbuirin liitto lakkautettiin vuonna 2002 ja alue on nykyisin prefektuuritason kaupunki.
Kartta - Hulunbuir (Hulunbuir Region)
Kartta
Maa (alue) - Kiina
Kiinan kansantasavallan lippu |
Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se ei enää kuitenkaan ole kommunistinen, vaan ”sosialistinen markkinatalous”, joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa yhä heikkoja. Lehdistön suoja on olematon, aktivisteja ja juristeja katoilee ja ainakin satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille, joilla uiguureja uudelleenkoulutetaan seuraamaan puolueen oppeja.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
CNY | Renminbi (Renminbi) | ¥ or 元 | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
ZH | Kiinan kieli (Chinese language) |
UG | Uiguurin kieli (Uighur language) |
ZA | Zhuangin kieli (Zhuang language) |